Atte Kniivilä

Kuka olen?

Olen Atte Kniivilä, 30 v., Vaasalaissyntyinen digiin ja ennen kaikkea mobiiliin vahingossa ajautunut "nuorukainen". Mennessäni yliopistoon vuosituhannen alussa, olin kerrankin kaukaa viisas ja valitsin opiskelupainotuksekseni Vaasan yliopistossa juuri koulutusohjelmaan tulleen sähköisen kaupankäynnin. Verkkokauppa ja digimarkkinointi alkoi todenteolla Suomessa juuri noihin aikoihin ja pääsin siihen mukaan heti koulutuksen kautta. Valmistuin ekonomiksi, mutta teknisestä tiedekunnasta diplomi-insinööriopiskelijoiden vierellä.

Nörttihän minä olen aina ollut, mutta koulussa sain tähän mukaan raikkaan kaupallisuuden. Siitä matka vei Finncomm Airlines nimiseen lentoyhtiöön verkkokauppa- ja markkinointikoordinaattoriksi ja tämän jälkeen teleoperaattori Elisaan kehittelemään digi- ja mobiilimainontaan liittyviä mainosratkaisuja.

Vajaa vuosi sitten sain soiton nykyisen työnantajani hallituksen puheenjohtajalta, että josko tulisin vetämään mFabrik Oy:tä Suomeen. Nämä ovat kai niitä käännöskohtia elämässä, jossa hyppy "tuntemattomaan" on vain otettava, ettei vanhuksena kiikkustuolissa tarvitse sitten harmitella. Noh, täällä ollaan ja blogeja kirjotellaan.

Elämässä on toki muutakin; 8 v. kaksoset Nooa ja Nelli, avovaimo ja intohimo amerikkalaiseen jalkapalloon. Siinä olisi myös muuten aihe, josta voisin mielelläni kirjoittaa. Valmennan Helsinki Roosterssin hyökkäystä Vaahteraliigassa ja jos jostakusta alkaa tuntua, että tässä blogissa ei ole tarpeeksi syvyyttä, niin voin mielelläni avata esimerkiksi inside zonen eroja outside zoneen spread hyökkäyksessä 1-0 henkilöstöllä.

Miten bloggaan?

Vakavimmatkin aiheet tarvitsevat pientä ironiaa. Totuus löytyy rivien välistä. Jos nyt tarkkoja ollaan, niin en ole ennen blogannut. Katsotaan, mitä tästäkin tulee? Eikä tämä mobiili nyt niin vakavaa ole...

Mikä on maalini bloggaamisessa?

Kaikkeen uuteen liittyy aina hirveästi hypeä, harhaluuloja ja suoranaista valehtelua, joka kumpuaa toki siitä, että tietämättömiä on helppo johdattaa harhaan. Tuloksia voi kuitenkin mitata kovilla luvuilla. Maailmaa voi (ainakin yrittää) selittää numeroilla, jotka eivät valehtele.

Tästäkin huolimatta en ajatellut pelkästään tyytyä kertomaan, että millaisena näen maailman juuri nyt lukujen kautta, vaan yritän hieroa kristallipallostani myös maailmankuvaa tulevaisuudelle. Jos saisin näistä edes 50 % osumaan, niin olisin tyytyväinen. Ennustaminen kun on todella vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden.