Epäilyttävän mukava kalamies

IAB Finlandin tuore toiminnanjohtaja Pasi Raassina luuli aina olevansa stereotyyppisen normaali ja hirveän tavallinen mies, jossa ei ole mitään erikoista. Kunnes tämä haastattelu muutti hänen mielensä.

Mukava ja faktoihin keskittyvä asiantuntija. Rauhallinen ja johdonmukainen johtaja. Tavoitteellinen ja tarkka. Tosi mukava. Tällaisen maineen Pasi Raassina kasvatti itselleen Maikkarilla, jonka päättävissä digitehtävissä hän työskenteli ennen IAB Finlandia arvostettavat 16 vuotta.
- Joo, kyllä mä olen mukava. Voiko niin sanoa itsestään? Raassina kysyy.
- Mun kanssa on aika kiva tehdä töitä.
Ylitsevuotavan empaattisesta tunneihmisestä ei kuitenkaan Raassinan kohdalla ole kyse. Ehkä juuri se tarpeettomasta maalaamisesta riisuttu, asiakeskeinen ja objektiivinen asenne erottaa Raassinan tässä someajassa edukseen. Mieshän puhuu asioista asioina. Kuinka vapauttavaa!
- Vaikeistakin asioista. Kyllä 20:n vuoden yhdessäolon aikana olen vaimonikin kanssa käynyt vaikeat keskustelut niin, että asiat käsitellään asioina, Raassina vahvistaa täysin uskottavasti.
Hetkinen, eikös näistä poikkeuksellisen tasapainoista ihmisistä yleensä varoiteta, että juuri heidän kohdallaan kannattaa olla varuillaan?
- Niin sitä sanotaan, Raassina vahvistaa ja katsoo edelleen rauhallisesti silmiin.
Vai niin. Otetaanpa siis selvää, mikä tämä Pasi Raassina oikein on miehinään.

Harrastus, jos ei kehtaa puhua

Raassina pitää itseään ”normaalina suomalaisena miehenä”, jolla on ”puolimaskuliinisia harrastuksia”.
- En ole mikään supererikoinen, mutta matkan varrella saattaa tulla joitain lapsenomaisia piirteitä ilmi.
Oho. Se tuskin on vielä se salaisuus, jota yritämme kaivaa tavallisuuden pressun alta. Helsingin Lauttasaaressa kasvanut mies on ajan myötä muuttanut Espoon Kurttilaan, josta käsin on helppoa harrastaa puolimaskuliinisia harrastuksia. Mieleen juolahtaa kesäaurinkoinen kuva ruotsalaisesta Solsidan-sarjasta. No miten on, löytyykö venekin?
- Ennen löytyi, sillä mä olen intohimoinen kalastaja! Tykkään erityisesti hauen kalastuksesta merellä. Ennen oli tosiaan venekin, mutta nykyään mulla on kanootti ja kelluntarengas. Kerran vuodessa käyn myös pohjoisessa kalastamassa.
Heidän, joille kelluntarengas on vielä tuntematon kulkupeli, kannattaa googlata. Huikea puolikkaalta kumiveneeltä näyttävä kapistus, joka etenee kalastajan jaloissa olevilla räpylöillä. Tämä mielikuva saa jopa Raassinan näyttämään aivan muulta, kuin stereotyyppisen normaalilta mieheltä – mitä se normaali ikinä tarkoittaakaan. Tarinamme päähenkilöstä alkaa paljastua erittäin mielenkiintoisia piirteitä. Maininnat kuntosali- ja juoksuharrastuksesta ohitetaan nopeasti, kun Raassina lipsauttaa, että sitten on vielä yksi harrastus, josta hän ei kehtaisi puhua. Hyvä, puhutaanpa siitä!
- No, se on puutarhanhoito. Mä tiedän, ettei se oikein sovi profiiliin, Raassina myöntää.
- Mutta se on tosi terapeuttista. Mulla on omena-, kirsikka- ja luumupuita, mansikoita ja pari istutuslaatikkoa, joissa kasvaa yrttejä ja salaatteja. Omenaa on tullut tosi hyvin, nytkin olen syönyt varmaan kymmenen omenaa joka päivä!
Tulihan se sieltä. Kaverihan on piilohortonomi ja varmaan jutteleekin kukille.
- En missään nimessä juttele, Raassina vastaa ja katsoo haastattelijaa kummeksuvasti.
- Minä kastelen niitä.
Aivan totta. Asiat ovat asioita, pysytään todessa ja tunnistetussa. Palataan työjärjestykseen.
- Mä olen pedantti ja järjestelmällinen, ja se näkyy myös pihatöissä. Jos lähden kitkemään rikkaruohoja, niitä tulee todennäköisesti kaksi kottikärryllistä sitten kerralla. Sen mihin ryhdyn, teen aina kunnolla loppuun asti.

”Jos lähden kitkemään rikkaruohoja, niitä tulee todennäköisesti kaksi kottikärryllistä sitten kerralla.”

Määrätietoisesti kansainvälisemmäksi

Raassina kertoo tykkäävänsä projekteista, joihin voi sitoutua. Pitkien matkojen mies, joka on jo vuodesta 1997 pelannut hyväksi havaitsemaansa post-apokalyptistä Fallout-videopeliä sen kaikissa versioissaan. Toinen pelaamisen kestosuosikki, noin 30. vuotta, on Football Manager, kaikilla mahdollisilla laitteilla.
- Nyt kun mä puhun näistä ääneen, niin mulla ei olekaan enää niin normaali olo.
Observoivana luonteena hän tarkkailee siis paljon, mutta valitsee monien mahdollisuuksien joukosta vain aidosti kiinnostavat aiheet, joihin haksahtaa täysin.
- Sitten kun mä tykkään, mä tykkään täysillä. Niin kuin Helsingin Jokereita, niitä mä oon fanittanut koko elämäni.
Entä IAB Finland? Mitä Raassina IAB:ssa fanittaa?
- Yhteisön asiantuntijuudessa on viimeisen parin vuoden aikana tapahtunut hienoja hyppyjä eteenpäin. Tekemisen taso on aivan erinomaista ja edeltäjäni Birgitta Takala on jättänyt minulle oikein hyvinvoivan yhdistyksen, hän kehuu.
- Olin aikoinaan itsekin hyvin aktiivinen IAB:n työryhmissä ja hallituksessakin, mutta jossain vaiheessa väsähdin. Olin muutaman vuoden täysin irti kaikesta IAB-tekemisestä, kunnes aloin kuulla kollegoiltani kehuja, kuinka hienoja oppaita ja seminaareja IAB oli alkanut järjestää. Silloin mielenkiinto heräsi uudelleen.
Asiantuntijuus on paras mahdollinen pohja kaikelle tulevalle tekemiselle. Raassina nimeää yhdistykselle kaksi ylätason funktiota: tärkeimpänä on tukea ja auttaa omia jäsenyrityksiä menestymään omassa pelikentässään, ja toisena olla koko digimarkkinoinnin ja -mainonnan sanansaattaja. Perusfilosofiana kuuluu huolehtia omalta osaltamme, että koko ala kehittyy monimuotoisuudessaan oikeaan suuntaan.
- Meidän pitää kaikin keinoin kasvattaa ja tukea koko digimarkkinan kansainvälistä yhteisöä. Ja mitä enemmän teemme kv-yhteistyötä, sitä enemmän voimme hyödyntää oppeja lokaalisti. Voimme myös jakaa omaa osaamistamme, sen tärkeyttä ei voi liioitella. Ja vaikkei tämä olekaan mikään linjapuhe, niin olisi hienoa, jos pystyisimme auttamaan eri yrityksiä menestymään IAB:n viitekehyksessä ja kasvamaan kv-markkinassa.
Mielenkiintoista. Voiko tämän tulkita siis niin, että IAB tulee lisäämään kv-yhteistyötä?
- Kyllä.

Pk-sektori ja maakunnat mukaan

Fiksua kansainvälistymistä on myös kotimarkkinan roolista huolehtiminen. Suurin ongelma kaikissa maissa on sama: isoin potti menee parille globaalille jättipelurille. Suomen kotimaan markkinassa on Raassinan mukaan kuitenkin todella paljon toimijoita ja ratkaisuja, joiden liiketoimintaa kannattaisi edistää.
- Siitä puhuminen on tärkeää. Meillä on hienoja ratkaisuja hyvin erityyppisiin haasteisiin. Kotimarkkinan monimuotoisuudesta pitäisi puhua enemmän, ja toimintaa levittää enemmän myös isojen kaupunkien ulkopuolelle ja pk-sektoriin. IAB:n tulee pitää jäseniensä puolta ja luoda näkyvyyttä myös pk-sektorissa ja suurimpien kasvukeskuksien ulkopuolella.

”IAB:n tulee pitää jäseniensä puolta ja luoda näkyvyyttä myös pk-sektorissa ja suurimpien kasvukeskuksien ulkopuolella.”

Pitkä ura on kasvattanut Raassinan toimimaan yritysmaailman lainalaisuuksien kanssa - KPI:t tähtäimessä, roadmapien mukaisesti ja aina priorisoiden. Hän puhuu kolmen T:n strategiastaan, jossa ensin tutustutaan, sitten tutkitaan, ja lopulta toimitaan.
- Arvostan ydinmittareita, joista pidän kiinni. Toivon, että tämä toimii myös yhdistyksessä, yhtä tavoitteellisesti kuin yrityksissä. Ja koska IAB Finlandin organisaatio on pieni, niin tavoitteiden ajaminen on korostetusti minusta itsestäni kiinni. Eli katson peiliin, jos tavoitteisiin ei päästä.
Raassina kuitenkin luottaa priorisointikykyynsä ja laajaan verkostoonsa, josta löytyy paljon mediatalojen ja toimistojen asiantuntijoita sekä muita IAB:lle oleellisia sidosryhmiä.
- Kyllä ne tyypit varmaan vastaa mun puheluihin, koska mun kanssa on mukava toimia. Vai onko tää mukavuuden korostaminen muuten jo vähän kummallista?
Se jää nähtäväksi, sillä toiminnanjohtaja Pasi Raassinan tavoitteellisen mukava aikakausi IAB Finlandissa on nyt virallisesti alkanut.