Kolme keskeisintä megatrendiä, jotka kestävät vuoteen 2020

Mainosrahoitteinen media elää murrosaikaa. Perinteitä vaalitaan, perinteisen liiketoiminnan aarteista luodaan uutta, tai innovointia tehdään täysin erillään perinteistä. Tulevaisuuteen vaikuttavia trendejä on jo havaittavissa. Alla ajatuksiani aiheista, jotka ovat pinnalla jo nyt, ja joiden uskon vaikuttavan vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Megatrendi 1 : Big Data ja dataohjattu markkinointi

Dataohjattu markkinointi on kiinnostanut jo pitkään ja jonkunlaista kohdennusteknologiaa onkin ollut tarjolla aina siitä asti, kun onlinemainonta aloitettiin. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut valtavasti ja kyvykkyys yhdistää useita eri datalähteitä on tuonut kohderyhmiin aivan uudenlaista syvyyttä. Taito hyödyntää tätä informaatiota liiketoiminnan kehitykseen, on luonut useille organisaatioille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Datan ympärillä on ollut paljon kuhinaa sen tuomista mahdollisuuksista, vuonna 2020 datan kanssa työskentelevät ne, jotka ovat onnistuneet suurien puheiden lisäksi näyttämään tuloksia.

Megatrendi 2 : Tekoäly ja laajennettu todellisuus

Kehittyneen, puhekieltä ymmärtävän tekoälyn avulla saadaan kerättyä kuluttajien trendejä ja ennustettua tulevia tarpeita. Kaupallisesti tämä tarkoittaa uusia mahdollisuuksia niin sisältöjen kuin mainonnankin kohdentamiseen. Esimerkiksi keskustelun koneellisesta moderoinnista syntyviä datafiidejä voidaan hyödyntää laajalti kaupallisiin tarkoituksiin. Lisäksi ihmisen opettaman mallin perusteella koneellisesti tehtävä moderointi pystyy ympärivuorokautiseen työhön. IR ja AR tuovat tullessaan uusia kokemuksellisia vaihtoehtoja myös mainostamiseen. Keskustelevat bannerit ja VR-laseilla luettava puhelin eivät vielä ole yleisiä, mutta kiinnostus näitä innovaatiota kohtaan tulee johtamaan vastaavien teknologioiden yleistymiseen.

Megatrendi 3 : Ohjelmallinen ostaminen

Automaatioteknologia yleistyy ja näkyy digimainonnassa ohjelmallisen ostamisen lisääntymisenä. Ohjelmallinen ostaminen mahdollistaa mainostilan ostamisen mediasta sitä varten rakennetun teknologian avulla. Ostaminen on usein kohderyhmäkeskeistä, jolloin ostavaa kohderyhmää tavoitellaan mediariippumattomasti. Mainospaikoista käydään huutokauppaa, jolloin eniten maksava saa mainosnäytön. Suoraostaminen on uusin tulokas, joka mahdollistaa vastaavan tyyppisen ostaminen takuuhinnalla ja takuuinventaarilla. Suomessa ohjelmallisen ostamisen määrä tulee yhä kasvamaan vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2015 alkupuoliskolla määrän arveltiin Suomessa olevan n. 14 %, kun Yhdysvalloissa vastaava luku oli jo 52 %.

10 muuta trendiä, jotka kestävät aina vuoteen 2020 asti

Trendi 1 : Pelillistäminen

Kuluttajia halutaan sitouttaa palveluihin, sisältöihin ja yhteisöihin. Pelillistämisen avulla yritykset ovat voineet kasvattaa asiakasuskollisuutta ja -osuutta, sekä lisätä työntekijöiden osallisuuden tunnetta, motivaatiota ja oppimista.

Trendi 2 : ”Frenemies” yhteistyön lisääntyminen

Suomi on pieni markkina ja yhteistyömahdollisuuksia onkin lähdetty kartoittamaan rohkeasti. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat suoraostaminen, jossa suomen suurimmat mediat yhdistivät voimansa perustaen markkinapaikan. Toinen hyvä esimerkki on MTV:n ja Allerin ainutlaatuinen datayhteistyö.

Trendi 3 : Livelähetykset ja some

Vuoden 2016 alkupuolella Facebook lanseerasi live-video toiminnallisuuden. Vastaavaa toiminnallisuutta odotetaan lähiaikoina myös YouTubelta. Tämä luo brändeille, vloggaajille ja tubettajille aivan uusia mahdollisuuksia näkyä kuluttajien arjessa ja sitouttaa katsojaa.

Trendi 4 : Tunteisiin vetoaminen

Tunteisiin vetoamisen on todettu toimivan niin brändäyksessä, mainonnassa kuin sisällön tuotannossakin. Simon Sinekin nerokas ”Why, How, What” kiteyttää asian hienosti. ”Ihmiset eivät osta sitä mitä teet, vaan miksi sen teet”. Ihmiset ostavat kasvavassa määrin niiden yritysten tuotteita, joiden arvot näyttävät vastaavan heidän omiaan, jolloin valinnan kriteereinä toimivat kasvavassa määrin muut tekijät kuin hinta.

Trendi 5 : Empaattinen yritys

Empatia osana yrityksen strategiaa on tunnistettu tärkeäksi taloudellisen menestyksen osatekijäksi. Empaattisimmat yritykset ovat onnistuvat säilyttämään parhaat ihmiset ja luovat ympäristöjä, joissa erityyppiset tiimit viihtyvät. Lopputuloksena on taloudellinen menestys. Empaattisuutta voi tuoda esiin myös ulkoisesti, ei vain yrityksen arvoissa. Tähän vaihtoehtoja tarjoavat sosiaalisen median palvelut ja käyttäjäyhteisöt.

Trendi 6 : Kanavariippumattomuus

Kanavariippumattomuus on ollut pitkään trendinä niin sisällöissä, mainoksissa, kuin markkinointisuunnitelmissakin. Modernit markkinointipalvelut ja teknologiat mahdollistavat kuluttajalle viestimisen parhaiten soveltuvassa kanavassa ja ympäristössä. Yhteen kanavaan keskittäminen ei ole tehokasta.

Trendi 7 : Natiiviläsnäolo ja -mainonta

Natiivimainonnalla ja -sisällöillä tarkoitetaan markkinointia, joka toteutetaan normaalisti median omille sisällöille varatussa tilassa. Mainostaja-asiakas voi toteuttaa markkinointikonsepteja, jotka näyttävät ja tuntuvat mediasisällöltä, kunhan niissä on merkintä, että kyseessä on mainos.

Trendi 8 : Liiketoiminnan analytiikka

Päätöksiä ei voi enää perustaa mutuun kun on dataa, eikä vanhoihin olettamuksiin ole enää luottaminen. Datan lukutaito ja käyttö liiketoiminnan kehityksessä ovat kasvaneet. Data-analyytikkojen ja -scientistien arvostus strategisen tiedon louhijana on kasvanut. Hyvälläkään datalla ei tee mitään, jos sitä ei osaa hyödyntää.

Trendi 9 : Mainonnan esto ja maksumuurit

Mainonnaneston lisääntyessä kansainvälisesti tulee medioiden miettiä uusia rahoitusmalleja toiminnalleen. Yksi mahdollisuus on maksumuuri, jolloin kuluttaja maksaa mainosten katsomisen sijasta esimerkiksi kiinteää kuukausimaksua. Suomessa maksumuuri on jo käytössä Ruudulla ja Helsingin Sanomilla.

Trendi 10 : Tietosuoja

EU:n tuleva tietosuoja-asetus 2018 on nostanut tietosuoja-asiat kartalle. Tulevan lain tulkinnasta on muodostunut osittain ilmiö, sen ympärille rakentuneen spekulaation vuoksi. Datan käytön lisääntyessä tietosuoja-asioiden merkitys tulee vain kasvamaan entisestään. Asetuksen vastainen datan käyttö voi johtaa jopa miljoonien eurojen sakkoihin.

Kirjoittaja Sini Kervinen, Head of Business Operations, vastaa Allerin kehittämän datakyvykkyyden Rikastamon kaupallistamisesta ja tuotekehityksestä, sekä toimii IAB:n hallituksen puheenjohtajana.