Kysy IABlta: Vastauksia podcasteista

IAB Finlandin 7.4.2020 järjestämässä Podcast -webinaarissa avattiin mainonnan mahdollisuuksia digitaalisen audion ympäristössä. Webinaarissa julkaistiin Digitaalisen audion työryhmän laatima "Podcast-mainonnan ostajan opas", jonka tavoitteena on tuoda selkeyttä digitaalisen audion kenttään sekä helpottaa alan toimijoiden kommunikointia ja kaupallista kehitystä. Webinaarin aikana osallistujilla oli lisäksi mahdollisuus esittää puhujille kysymyksiä.

Katso webinaaritallenne täältä.

 

Lataa Podcast -mainonnan ostajan opas täältä.

  

Lataa webinaarimateriaalit tästä:

Case Nordea-A-Lehdet_Mervi_Rantakari_FINAL.pdf

Case-Pilipalisaatio-Aki-Kiminki_v2.pdf

Suomen Podcastmedia_Kaupallisen_podcastin_mahdollisuudet.pdf

SUPLA_Näin_Suomi_Kuuntelee.pdf

 

Podcast - Q&A

IAB:n toimisto koosti webinaarissa puhujille esitetyistä kysymyksistä Q&A:t. Kysyjiä mietityttivät mm. podcastien kuuntelijoiden sitoutuneisuus, yrityspodien toimivuus, radion ja podcastin välinen ero sekä digitaalisen audion nousevat trendit. Alla webinaarissa puhujille esitetyt kysymykset vastauksineen.

 

Vastaaja: Jani Junnila, Supla

Kun puhutte Suplan kohdalla podcasteina, niin erotteletteko ”varsinaiset podcastit” ja radio-ohjelmien parhaat palat?

Webinaarissa puhutuissa luvuissa oli mukana myös radio-ohjelmien podcastien luvut. Yleisesti kun puhumme podcasteista, ne ei tarkoita radio-ohjelmien koosteita, vaan suoraan podcastiksi tehtyjä ohjelmia.

Miten Suplan käyttö, sisältöstartit, jakautuu lineaariradion ja podcastien välillä?

Lineaariradiolla tässä ilmeisesti tarkoitetaan nettiradion osuutta suhteessa podcasteihin. Meillä Suplassa nettiradio tuo noin 20% kaikista käynnistyksistä.

Millainen on BB-podcastin kuuntelijoiden demografia vs. tv-ohjelman katsojat?

Selvitin tätä tv-puolen kanssa ja sain vastauksia. Tosiaan podcastin kuulijat jakautui suht tasaisesti 18-44 vuotiaisiin ja painotus oli naisissa, tv:ssä taas: Lineaarissa ydinkohderyhmä 25-54 vuotiaat ja painotus podin tapaan naisissa, noin 60%. Ruutu-katselussa ydinkohderyhmä 25-45 vuotiaat ja myös hieman naispainotusta.

Voitko Jani nopeasti avata "Koronan anatomia" -podcastin syntyä? Oli erittäin hyvä podi joka oli tuotettu varmaan nopeahkolla aikataululla.

Tämän tosiaan tuotti kokonaisuudessaan Juhani Pajusen Suomen Podcastmedia, me toimittiin yksinoikeudella ohjelmalle jakelijana ja nostettiin sitä isosti meidän eri kanavissa radiomainontaa myöten.

Mikä tulee olemaan spottimainonnan ja sisältöyhteistyön jako? Kumpi kasvaa suuremmaksi?

Hyvä kysymys, molemmat eivät Suomessa todellakaan ole vielä siellä missä niiden potentiaali on. Sisältöyhteistöiden määrä varmasti tulee ainakin kasvamaan valtavasti, kun asiakkaat huomaavat sen tehokkuuden. Podcast on todella henkilökohtainen ja tuottaa tuloksia, kunhan tuote on oikeassa podcastissa.

 

Vastaaja: Juhani Pajunen, Suomen Podcastmedia

Mikä on hyvä sitoutumisaste yrityspodeille?

Yrityspodeille 60-70 % on tyypillinen sitoutumisaste: niin moni siis kuuntelee podin aivan loppuun asti. Parhaimmat voivat yltää jopa 80 %:iin. Sarjasta kuunnellaan tyypillisesti puolet jaksoista, tosin hajontaa on. Yrityspodille on mahdollista myös saada tuhansien ihmisten seuraajakunta, jotka saavat aina tiedon, kun uusi jakso on ilmestynyt. Yrityspodeillekin voidaan siis saada korkea sitoutumisaste, mutta se edellyttää, että vieraat ovat mielenkiintoisia eikä sisältö ole tehty liikaa yrityksen näkökulmasta, turhan mainosmaiseksi.

Miten syntyi podcast “Koronan anatomia”?

Suomen Podcastmedia on tehnyt tekoälyasiantuntija Antti Merilehdon kanssa Tekoäly Nyt -podia jo kaksi kautta. Antti huomasi tekoälyn avulla jo vuoden vaihteessa, että koronaviruksessa on aineksia pandemiaan. Kun tilanne eteni, Antti otti yhteyttä ja ehdotti kiihkottoman tietopaketin tekemistä koronasta. Löysimme asiantuntijaksi Turun yliopiston bakteeriopin professorin Pentti Huovisen ja teimme äänitykset yhdellä kertaa. Koko podi valmistui kuuden päivän aikana. Tuotanto tapahtui siis erittäin nopeasti.

 

Vastaaja: Mervi Rantakari, A-Lehdet

Onko chatfiction nouseva trendi ja jos on niin millä mittareilla?

Vaikea sanoa, onko kyseessä trendi eli pitkällä aikajaksolla tapahtuva kehitys. On mahdollista ja jopa todennäköistä, että tulee muita uusia tarinankerronnan muotoja, jotka yleistyvät chatfictionia nopeammin ja jäävät elämään pidemmäksi aikaa. Jos kysymystä ajatellaan taas niin, että ovatko chatfictionit yleistyneet ja onko niihin kiinnostusta, niin kyllä. Tekstaridraamoja pyörii somekanavissa paljon, ja ainakin meidän asiakkaamme ovat olleet kovin kiinnostuneita tästä sisältömuodosta. Kaupallisia yhteistöitä on tehty useita. 

Miten A-lehdet kaupallistaa podcastit, osana isompaa kokonaisuutta vai yksittäisinä caseina? Jos osana isoja kokonaisuutta, niin karkeasti missä roolissa podit yleisesti ovat?

Yleensä podcastit toimivat osana isompia, monikanavaisia kampanjoita. Podcastien rooli on tarjota syventävää tietoa aiheesta esimerkiksi vaikuttajan kanssa ja siten rikastuttaa koko kampanjan sisältötarjoomaa. Podcastien kuulijamäärät kokonaan uusissa podcast-sarjoissa kasvavat suhteellisen hitaasti ja niitä pitää markkinoida paljon. Kuitenkin podcastien parissa vietetty aika on selvästi pidempi kuin esimerkiksi natiiviartikkeleissa ja siksi podcast toimii hyvän muistijäljen jättävänä sisältömuotona, oli kyse sitten kaupallisesta tai journalistisesta podcastista. Tekemämme podcastit ovat olleet sisältöyhteistöitä, ei ns. prerollia, mutta sekin on toki mahdollista.