Alma tutki suomalaisen ohjelmallisen mainonnan ostajakenttää – kokosimme myös viisi vinkkiä ohjelmalliseen mainontaan
Halusimme Almalla selvittää, miten ohjelmallista mainontaa tehdään Suomessa ja millaiset lainalaisuudet pätevät ostajakentässä. Näin Suomi bidaa -kyselytutkimus toteutettiin alkuvuodesta 2022 ja siihen vastasi 64 ohjelmallisesti ostoja tekevää ammattilaista mediatoimistoissa ja mainostajan trading deskeissä.
Poimi tästä talteen kyselytutkimuksesta nousseet vinkit ohjelmallisen mainonnan kehittämiseen. Tutustu myös muihin tutkimuksen tuloksiin lataamalla koostamamme whitepaper, jonka linkin löydät tämän blogiartikkelin lopusta.
1. Älä unohda bränditekemistä
Ohjelmallisen mainonnan ei ole aina ajateltu sopivan brändinrakennuksen välineeksi, vaan brändiä on rakennettu muilla ostamisen tavoilla ja ehkä jopa muilla mediaryhmillä. 65 % Näin Suomi bidaa -kyselytutkimuksen vastaajista kertoo kuitenkin brändillisen tekemisen muodostavan vähintään 50 % ostetusta ohjelmallisesta mainonnasta.
Ohjelmallinen mainonta mahdollistaakin nykyisin monipuolisesti sekä taktisen että brändimainonnan tekemisen ja voidaan sanoa brändimainonnan tulleen jäädäkseen myös ohjelmalliseen mainontaan. Älä siis turhaan jätä ohjelmallisen bränditekemisen potentiaalia käyttämättä, vaan hyödynnä korkean huomioarvon mainosmuodot ja tavoita niillä kohdeyleisösi oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
2. Muista mediaympäristön merkitys
80 % Näin Suomi bidaa -kyselytutkimuksen vastaajista kertoo jaottelevansa mitattavat tulokset kohdennuksen ja kanavan mukaan - vain 10 % vastaajista jaottelee tuloksia sivuston perusteella.
Mediaympäristöllä kuitenkin tiedetään olevan vaikutus sen yhteydessä näytettävään mainontaan, ja haasteita voi tulla silloin kun algoritmit eivät pysty ottamaan tätä vaikutusta huomioon, ja sivustokohtainen raportointi puuttuu. Mediaympäristö voi tukea brändiä, kasvattaa luotettavuutta ja tehostaa mainontaa luomalla vaikuttavia yhteyksiä sivuston sisällön ja mainonnan välille.
Muista siis ajoittain tarkastella mainonnan tuloksia myös mediaympäristön näkökulmasta ja tarkista, että tiedät missä ohjelmallisen ostosi toimivat parhaiten.
Tutustu myös mediaympäristön merkitykseen paneutuvan neurotutkimuksen tuloksiin tästä >>
Linkki: https://www.almamedia.fi/2022/01/14/neurotutkimus-millainen-on-mainonnalle-otollinen-mediaymparisto/
3. Hyödynnä rohkeasti algoritmien tuomat mahdollisuudet
Näin Suomi bidaa -kyselytutkimuksen mukaan lähes kaikki vastaajat käyttävät algoritmeja ostamisen tukena aina tai usein. Algoritmit ovatkin nykyisin digimainonnan keskiössä.
84 % kyselyyn vastaajista kokee algoritmien toimivan parhaalla mahdollisella tavalla usein tai aina, joten pääosin algoritmeihin ollaan todella tyytyväisiä. 70 % ostajista myös kokee, että pystyy optimoimaan ostoja konversioon asti yli puolessa kampanjoistaan, joten konversioseuranta on pääosin mainostajilla hyvässä tilassa.
Parhaat tulokset algoritmien käytöstä saat, kun sivustosi seuranta on kunnossa ja keräät dataa riittävästi. Algoritmien tuomat mahdollisuudet kannattaakin hyödyntää rohkeasti.
4. Mittaa oikeilla mittareilla
Näin Suomi bidaa -kyselytutkimuksen tulosten perusteella lähes kaikki ostajat näkevät CPA:n tärkeimpänä mittarina taktisissa kampanjoissa ja tavoittavuuden brändillisissä kampanjoissa. Mainonnan ostajan kokemusvuosien karttuessa KPI-mittarit kuitenkin monipuolistuvat ja myös laadulliset mittarit kuten vCPM saavat enemmän tilaa. Kokeneemmat ostajat saattavat myös kyseenalaistaa enemmän ohjelmallisen mainonnan mahdollisuuksia tehokkaaseen konversio-optimointiin.
Mainosnäytön hinta (CPM) nähdään myös tärkeäksi mittariksi. Se on ollut ja tulee olemaan merkittävä tekijä ohjelmallisessa mainonnassa, koska eCPM vaikuttaa lähes jokaiseen ostajien tärkeäksi kokemaan KPI-mittariin sekä taktisissa että brändillisissä kampanjoissa.
Mittarit kannattaakin asettaa riittävän monipuolisesti, ja omat datan lähteet tuntea. Pelkkä klikin tai mainosnäytön hinnan seuraaminen ei aina riitä, vaan tarvitaan myös laadullisia mittareita.
5. Ota julkaisija apuun ongelmatilanteissa
Vain 10 % vastaajista kokee julkaisijan tärkeimmäksi lähteeksi tuen saamiseksi ongelmatilanteissa.
Ohjelmallisen mainonnan ostajan kokemusvuosien karttuessa tukea ongelmiin kysytään herkemmin myös toimiston ulkopuolelta, kun ongelmista tulee entistä monimutkaisempia. Myös julkaisijan rooli kasvaa ja nousee toiseksi tärkeimmäksi tuen lähteeksi jo muutaman vuoden ohjelmallisen mainonnan parissa työskennelleiden keskuudessa.
Usein julkaisijalla on käytössä laaja keinovalikoima ongelmatilanteiden ratkaisuun, kun ostaja tarvitsee apua esimerkiksi ostojen läpimenoon liittyvissä teknisissä haasteissa, kuten ostajan asetuksissa piilevät rajoittavat tekijät tai mahdollisesti aineistoissa taustalla kummitteleviin teknologiakumppaneihin liittyvät poikkeukset. Mitä aikaisemmassa vaiheessa julkaisija otetaan mukaan selvitykseen, sitä todennäköisemmin pääsemme rajaamaan ongelman laajuuden ja viemään selvitystä oikeaan suuntaan. Kaikki ongelmat eivät kuitenkaan ole yksin julkaisijan ratkaistavissa, vaan selvitykseen otetaan mukaan järjestelmätahon tekninen tuki.
Lataa ohjelmallisen mainonnan katsaus
Haluatko kuulla lisää, mitä ohjelmallisen mainonnan kentässä on pinnalla Suomessa?
Lataa tästä Näin Suomi bidaa -whitepaper >>
11.11.2024
Verkkomainonnan osuus jo yli 60 %
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla oli noin 180 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta Q3/2024 aikana oli peräti 62 %.
lue lisää18.06.2024
Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023
IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.
lue lisää10.06.2024
Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 miljoonaa euroa
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.
lue lisää23.05.2024
Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.
lue lisää