Kuinka Jukka ja Mika Lontoon matkan ostivat? – Always on -ostopolun keskiössä
Noin kuukausi sitten istuimme kaverini Mikan kanssa syömässä kanansiipiä ja juomassa muutamaa huurteista keskustan ravintolassa. Televisiosta näytettiin futista, ja aloimme puhua kuinka hienoa olisi taas mennä katsomaan peliä paikan päälle. Kun siivet oli syöty, otimme normaalisti puhelimet esille ja hups, kuukautta myöhemmin meillä oli peli- ja lentoliput sekä majoitus Lontooseen ostettuna. Ai että miksi kerron tästä tässä blogissa? No minäpä kerron.
Lähdetään liikkeelle siitä, miten ostaminen tapahtui ennen digitalisoitumista. Käytännössä ensin saatiin heräte jostain, vaikka TV-mainoksesta, ja tätä kautta mentiin tunnetun brändin kivijalkaan selvittämään vaihtoehtoja ja toteuttamaan ostos. Lähes kaiken tiedon osalta oltiin myyjien varassa, ja ylipäätään vertailuvaihtoehtoja oli vähän.
Nykyään tilanne on toinen. Edelleen toki tarvitaan heräte. Meidän tapauksessamme se oli futispeli televisiossa, mutta yhtä hyvin se voi olla vaikka TV-mainos. Suoraan kivijalkaan meneminen herätteen jälkeen ei kuitenkaan tule enää kuuloonkaan. Välissä on käytännössä aina tiedon etsintää ja vaihtoehtojen vertailua verkossa. Näihin tietoihin ja vertailuun perustuen teemme lopulta ostopäätöksen ja tietenkin ostoksen. Päätös tapahtuu melkein aina koneen ääressä, ja ostos joko verkossa tai kivijalassa.
Kuulostaa varmasti itsestään selvältä kaikille. Silti juuri tämä ostokäyttäytymisen muutos on asia, joka yrityksiltä vieläkin turhan usein unohtuu, ja samalla se, mistä always on -ajattelussa on kyse.
Always on -ajattelulla tarkoitetaan pähkinänkuoressa sitä, että yritys on aina löydettävissä ja näkyvissä millä tahansa päätelaitteella silloin, kun potentiaalisella asiakkaalla on herännyt kiinnostus kyseisen toimialan tuotetta tai palvelua kohtaan. Ei ole esimerkiksi sattumaa, että päädyimme Mikan kanssa ostamaan juuri tietyt peli- ja lentoliput sekä varaamaan tietyn hotellin. Kaikista näistä vaihtoehdoista saimme tietoa Googlesta tai käyttämällä vertailusivustoja. Käytännössä jokainen yritys, jonka sivuilla vierailimme, myös muistutti tuotteistaan uudelleen kohdentamalla display-mainontaa meille niin, että näimme bannereissa juuri ne lennot ja hotellit, joita olimme käyneet katsomassa mutta emme vielä ostaneet.
Yllä mainittu on varmasti tuttu prosessi lähes kaikille, mutta mikä tässä on lopulta oleellisesti muuttunut? Valta. Ennen se oli myyjällä, nyt se on ostajalla. Puolueetonta tietoa on netti pullollaan ja kilpailu on oikeastaan aina maailmanlaajuista. Heräte toki tarvitaan edelleen, ja bränditunnettuus parantaa luottamusta, mutta nämä asiat eivät enää ole samalla tavalla ostopolun keskiössä.
Ostopolun keskiössä onkin ollut jo pitkään jatkuva näkyvyys ja löydettävyys, siis juuri always on -ajattelu. Siksi vuonna 2014 on aika lopullisesti kääntää perinteinen markkinoinnin ajattelumalli toisinpäin. Jokaisen yrityksen prioriteetti numero yksi vuonna 2014 tulee olla varmistaa always on -strategia ja toteutus. Vasta prioriteetti numero kaksi ovat perinteiset kiinnostuksen herättämiseen tai bränditunnettuuden parantamiseen tähtäävät mainoskampanjat. Näistä ei nimittäin saa haluttua hyötyä irti ilman onnistunutta always on -strategiaa ja sen toteutusta. Pahimmillaan kampanjat hyödyttävät ainoastaan kilpailijaa, joka on onnistuneesti oman strategiansa toteuttanut.
Miten sitten laadit onnistuneen always on -strategian? Muista ainakin nämä:
1) Mieti mikä on sinun digitaalisen olemassaolosi syy (tai syyt) ja laadi pitkän tähtäimen jatkuvan näkyvyyden ja löydettävyyden (always on) tavoitteet perustuen tähän syyhyn (tai syihin).
2) Luo tarkemmat ostetun ja omistetun median suunnitelmat ja nykytilanteen analysoinnit perustuen pitkän tähtäimen tavoitteisiin.
3) Määritä kanavakohtaiset KPIt ja asenna analytiikka mittaamaan näitä.
4) Määritä omistetun ja ostetun median jatkuvan näkyvyyden ja löydettävyyden optimoinnille yksi kokonaisbudjetti (ei kanavakohtainen budjetti).
5) Toteuta optimointia perustuen valittuihin KPI-mittareihin ja tee kanava- sekä budjettikohtaisia muutoksia tekemisen painotuksiin perustuen analytiikasta tehtäviin johtopäätöksiin.
Kun muistat nämä, olet jo päässyt pitkälle always on -tekemisessäsi. Jos kuitenkin tuntuu että tarvitset apua ja resursseja eteenpäin päästäksesi, muun muassa Klikki auttaa mielellään.
Jukka Sundquist
Kirjoittaja on Klikkicomin toimitusjohtaja
11.11.2024
Verkkomainonnan osuus jo yli 60 %
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla oli noin 180 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta Q3/2024 aikana oli peräti 62 %.
lue lisää18.06.2024
Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023
IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.
lue lisää10.06.2024
Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 miljoonaa euroa
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.
lue lisää23.05.2024
Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.
lue lisää