Onko vaikuttajamarkkinoinnin keskustelu kutistunut kiukutteluksi?
Viime aikoina vaikuttajamarkkinoinnista on käyty kiivasta keskustelua, joka ei tunnu tyrehtyvän. Median uutiskynnyksen ylittää yhä useammin yksi aiheeseen liittyvä asia – raha.
Vaikuttajien tuloja päivitellään ja kaupallisia yhteistöitä arvostellaan. Samalla sisältöjä syynätään silmä kovana ja yritetään arvailla, mistä potentiaalinen merkintä voisi puuttua tai minne sitä pitäisi vaatia. Tätä tekevät niin mediat kuin kuluttajatkin enkä usko, että markkinoijatkaan aina ovat viattomia kilpailijan tekemiä markkinointiratkaisuja arvioidessaan.
Oikeaoppiset merkinnät ovatkin tärkeitä sekä kuluttajille, vaikuttajille itselleen että myös mainostajille. Ne edesauttavat luottamuksen syntymistä ja parhaimmillaan rakentavat arvostusta markkinointiketjun jokaista toimijaa kohtaan, jolloin kaikki voittavat. Parhaassa tapauksessa ne tehostavat markkinointitoimenpiteen tehokkuutta, eikä toisin päin, kun mielipahaa ei synny piilomainonnan pelosta.
Tärkeää olisi kuitenkin myös muistaa, että merkinnät ovat vain yksi olennainen osa vaikuttajamarkkinointia. Kuluttajia kaupallisten yhteistöiden läpinäkyvyys luonnollisesti kiinnostaa, mutta keskustelun supistuessa yhteen aihepiiriin, kokonaiskuva helposti häviää.
Olisi tarpeen puhua myös vaikuttajamarkkinoinnin vaikuttavuudesta ja sen yhtenäisyydestä. Yhtä tärkeää kuin yhtenäiset merkinnät olisi yhtäläinen ymmärrys tuloksista, joiden asetanta ja raportointi liikkuu tällä hetkellä vähintään yhtä laajalla skaalalla kuin merkitseminen.
Keskustelu vaikuttajamarkkinoinnin suunnitelmallisuudesta ja paikasta markkinointisuunnitelmassa niin ikään jää helposti jalkoihin. Olemmeko unohtaneet miettiä, miksi tehdä vaikuttajamarkkinointia ja miettineet sen sijaan miten sitä pitäisi merkitä? Olemmeko keskittyneet liiaksi detaljeihin ja unohtaneet katsoa kokonaisuutta?
Viime viikolla julkaistiin IAB:n Vaikuttajamarkkinoinnin opas. Sen tarkoituksena on avata juuri tätä laajempaa keskustelua vaikuttajamarkkinoinnin asemasta. Aihe on ajankohtainen, sillä useiden eri tutkimusten mukaan markkinoijat kertovat investoivansa vaikuttajamarkkinointiin tulevaisuudessa entistä enemmän myös rahallisesti.
Viimeistään nyt olisi siis aika myös varmistaa, että nämä rahat eivät mene hukkaan ja keskustelu vaikuttajamarkkinoinnista saadaan nostettua uudelle tasolle. Samalla huomiota tulisi kiinnittää siihen, että vaikuttajamarkkinointi tehdään mahdollisimman strategisesti, tehokkaasti ja harkitusti – ei vain viimeisimmän markkinoinnin muoti-ilmiön jahtaamisen vuoksi. Suunnitelmalliset, tavoitehakuiset ja selkeät yhteistyöt hyödyttävät kaikkia. Ei riitä, että mainostaja itse tietää miksi tekee vaikuttajamarkkinointia, myös hänelle työskentelevän vaikuttajan on tärkeä tietää tämä. Nyt on aika vaatia niin parempia briefejä kuin parempia tuloksiakin. Mihinkään muuhun ei pitäisi tyytyä, ei millään puolella aitaa.
Kirjoittaja Ria Vaahto toimii Sanoma Media Finlandilla Creative strategistin roolissa ja vastaa muun muassa natiivimainonnasta ja vaikuttajamarkkinoinnista.
World Federation of Advertisers: Influencer Marketing Study 2018
BI Intelligence The Influencer Marketing Report 2018
11.11.2024
Verkkomainonnan osuus jo yli 60 %
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla oli noin 180 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta Q3/2024 aikana oli peräti 62 %.
lue lisää18.06.2024
Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023
IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.
lue lisää10.06.2024
Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 miljoonaa euroa
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.
lue lisää23.05.2024
Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.
lue lisää