Rojukasat pois, onnellisuus tilalle
Sosiaalisessa mediassa on jo hyvä tovi kohistu japanilaisesta kon mari -ilmiöstä. Japanilaisen ammattijärjestelijän Marie Kondon menetelmän periaate on heivata pois kaikki turha ja tarpeeton. Kun rojut katoavat, vapautuu energiaa tärkeämpään ja elämänlaatu paranee.
Kun tavaroita käydään läpi, tulee kysyä itseltään ”Tuottaako tämä minulle iloa?” Jos vastaus on ei, lentää tavara kierrätykseen tai roskalavalle.
Moni kehuu saaneensa elämäänsä uudenlaista iloa ja energiaa raivattuaan turhat asiat pois. Mitä jos samaa soveltaisi markkinointiviestintään? Mitä tapahtuisi, jos kävisi läpi kaikki kanavansa, ponnistuksensa ja riippakiviksi muodostuneet, turhiksi todetut lähdöt ja kysyisi, mitä iloa ja hyötyä kustakin on?
Vähennä, saat enemmän
Kon mari -mallin mukaan jäljelle jääneet tavarat ja esineet tuntuvat arvokkaammalta, kun ne eivät enää jää turhien rojujen varjoon. Kun kaapissa on enää kolme puseroa entisen kolmenkymmenen sijaan, löytyvät nuo kolme ihaninta, sopivinta ja toimivinta yltä entistä useammin.
Omien markkinointiviestinnän ponnistustensa kriittinen tarkkailu voi tehdä hyvää. Löytyykö somekanavia, joihin on liitytty vain koska se oli hip ja cool ja jotka unohdettiin viikon käytön jälkeen? Tai löytyykö vanhojen, vuosikalenteriin jääneiden mainontalähtöjen seasta vanha helmi, josta kannattaisi ottaa kaikki irti? Moni onkin alkanut miettiä, onko hajauttamisen sijaan mielekästä valita ne muutama toimivinta kanavaa.
Markkinoijien lisäksi myös julkaisijat voivat hyötyä raivauksesta. Radikaalimpaa kon maria harjoitti eräs hollantilainen jalkapallosivusto, joka karsi 35 prosenttia mainosnäytöistään mainonnan laadun parantamiseksi ja rajoitti mainospaikat kolmeen per sivu. Ja kuinka saitille kävikään? Alkukirpaisun jälkeen tulot palasivat samalle tasolle kuin ennen mainosnäyttöjen leikkaamista.
Raivaa, asiakkaasi saa enemmän
Paitsi että rojukasat vievät kodeista tärkeää tilaa, voivat ne myös aiheuttaa ahdistusta. Kun fyysistä maailmaa pistetään järjestykseen, järjestyy myös koko elämä ihmissuhteita myöten, lupaa Kondo.
Moni alan tämän hetken huolestuttavista ilmiöistä kasvaa ja kehittyy markkinointiviestinnän rojukasoissa. Kun sivustot ovat täynnä epämääräistä silppua, liiallisuuksiin vedetty retargetointi vainoaa joka nurkan takana ja jokikinen kanava työntää päälle puolihuolimatonta markkinointiviestiä, ahdistuu kuluttaja ja pahimmassa tapauksessa laittaa mainonnanesto-ohjelman päälle.
Määrän sijasta tulisikin tähdätä laatuun. Hyvä lähtökohta tälle on käydä läpi oma markkinointi- ja kanavaomaisuutensa kriittisellä silmällä. Kun tiedät, mitä sinulla on, osaat tarjota sitä asiakkaallesikin entistä paremmin.
ps. Mainonnan laatu on tänä vuonna IAB Finlandin toiminnan keskiössä. Työryhmissämme tehdään tärkeää työtä muun muassa ad blockereiden ja mainonnan tehon mittaamisen parissa, ja keskustelua alan tilasta ja ilmiöistä halutaan levittää entistä laajemmalle. Jos et vielä kuulu IAB-yhteisöön, jäseneksi pääset täältä.
(Kuva: Japanexperterna, cc by 2.0)
11.11.2024
Verkkomainonnan osuus jo yli 60 %
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla oli noin 180 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta Q3/2024 aikana oli peräti 62 %.
lue lisää18.06.2024
Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023
IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.
lue lisää10.06.2024
Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 miljoonaa euroa
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.
lue lisää23.05.2024
Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.
lue lisää