UGC – WTF vai FTW?
Allekirjoittaneen aloitellessa töitään markkinointiviestinnän parissa kuluttajien tuottama sisältö eli amerikkalaisittain user generated content (UGC) oli kaikkien huulilla. Sosiaalinen media oli juuri vakiintunut terminä, ja osallistamisen piti olla markkinoinnin tuleva runsaudensarvi. Rohkeimmat veikkailivat jopa, ettei markkinoijille riitä jatkossa töitä, kun asiakkaat tuottavat kaiken brändiin liittyvän materiaalin.
Sen jälkeen on ehtinyt virrata bittejä iPhonen kosketusnäytön alla: Myspace vaipui unholaan noustakseen sieltä uudestaan, Facebook valtasi puolet verkosta, Twitter nosti presidenttejä valtaan yhtäällä ja kaatoi hirmuhallitsijoita toisaalla. Markkinoijat ehtivät kokeilla kuluttajien osallistamista yhdellä jos toisella kampanjalla ja konseptilla, vain todetakseen, että tie El Doradoon on sangen kivinen. Positiivisena huomiona mainittakoon, että työt eivät ainakaan loppuneet.
UGC-markkinointi on nähnyt hypekäyränsä huipun, kokenut sen jälkeisen morkkiksen ja saapunut nyt risteyskohtaan: helppoheikkien hakuammunnan aika on ohi, ja asiansa osaava markkinoija panostaa laatuun määrän sijaan aktivoimalla oikeita ihmisiä, vastavuoroisesti (Some-markkinoinnin trendit 2014, Kurio 2014). On ymmärretty, että harvat brändit ylipäänsä inspiroivat ihmistä luomaan jotain ja vielä harvemmat saavat ison joukon innostettua. Puhumattakaan, että se tapahtuisi korvauksetta. ”Lähetä meille kivoin lomakuvasi” ei vain kolahda. Ei edes #:llä.
Tämä määrästä laatuun -trendi näkyy myös maailman menestyksekkäimmässä markkinoinnissa. Cannes Lionsin some-markkinointia hyödyntäneissä voittajissa UGC-tyylisten kampanjoiden osuus on tippunut muutamassa vuodessa noin neljänneksestä alle kymmenekseen, selviää tuoreesta tutkimuksestamme. Laatupisteidensä ansiosta nämä caset tarjoavat loistavan lähtökohdan uuden ajan UGC:n ymmärtämiseen. Tarkastellaan vaikka kolmea kampanjaa ja napataan niistä kolme pointtia:
1) Bic-kynien Universal Typeface, jossa kannustettiin ihmisiä osallistumaan yleismaailmallisen käsialakirjasintyypin luomiseen. Tehtävän ja brändin välinen yhteys oli täydellinen, ja ihmiset innostuivat koko ihmiskuntaa yhdistävästä kysymyksestä.
2) Mainostoimisto BETC:n Graffiti General, jossa luovuus syttyy poikkeuksellisen upeista puitteista toteuttaa itseään. Pyytämällä graffiteja kuvina tuskin kukaan olisi lähtenyt mukaan, mutta tarjoamalla ainutlaatuisen ja aidon leikkikentän graffititaiteiluun ihmiset tarttuivat haasteeseen spontaanisti.
3) Hampurilaisketju Wendy’sin Pretzl Cheeseburger Love Songs, joka osoitti, miten matalan osallistumiskynnyksen teoilla voidaan luoda viihdettä isolla veellä.
Siispä seuraavan kerran, kun istut suunnittelupöydässä UGC-konsepti edessäsi, muista kysyä onko brändin ja tehtävän välillä tarpeeksi luonteva yhteys, onko sisällöntuotannon hiekkalaatikko tarpeeksi kiinnostava ja onko siellä leikkiminen riittävän yksinkertaista. Sen jälkeen rajaa osallistettavaa kuluttajaryhmää siihen pisteeseen asti kunnes ymmärrät, mitä kukin sisällöntuottaja saa osallistumisestaan itselleen irti. Ja valmistaudu vuodattamaan hikeä sisällöntuottajia sparratessa.
Onnea matkaan – El Dorado odottaa.
11.11.2024
Verkkomainonnan osuus jo yli 60 %
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla oli noin 180 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta Q3/2024 aikana oli peräti 62 %.
lue lisää18.06.2024
Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023
IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.
lue lisää10.06.2024
Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 miljoonaa euroa
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.
lue lisää23.05.2024
Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.
lue lisää