Icon
Media harmaalta alueelta, onko Netti-tv enemmän TV:tä vai nettiä? Uutiset & blogi

Media harmaalta alueelta, onko Netti-tv enemmän TV:tä vai nettiä?

04.10.2012 | Petri Kokkonen

Medioiden määritelmät hämärtyvät monikanavaisessa maailmassa. Sisältöjä ja mainontaa jaellaan monen jakelutien ja päätelaitteen kautta. Netti-tv on yksi vahvimmin harmaalla alueella kehittyvä ja kasvava media. Peruskonsepti on mainostajalle TV:stä tuttu, mutta sitä tuttua, turvallista ja toimivaksi todistettua konseptia voidaan virittää aivan uudelle tasolle verkossa hyödyntämällä uuden jakelutien, verkon, voimaa.

Median ostajat ja myyjät pohtivat parhaillaan, että kenelle tämä, ei nyt enää ihan uusi mutta edelleen tuore tulokas oikeastaan kuuluukaan? Onko tämä nyt sitten TV:tä vai nettiä? Mistä löytyy koti netti-tv:lle ja miten sitä ostetaan tulevaisuudessa? Tällä hetkellä netti-tv:tä yritetään kotiuttaa kahteen suuntaan:

1. TV-mainonnan suunnittelu- ja ostotavat yleistyvät myös netti-tv:ssä, ja sitä myöten netti-tv kotiutuu terppitaitureiden työpöydälle.

2. Verkkoon sukeltanut TV omaksuu jakelutiensä mittarit ja kauppatavat, ja jatkossa netin kautta jaeltavaan TV-sisältöön takovat mainontaa mukaan digisepät.

Itse uskon vahvasti, että netti-tv ei päädy vain ja ainoastaan kummallekaan työpöydälle, vaan tähän soppaan saa työntää lusikkansa useampi kokki, ihan luvan kanssa. Myös suunnittelutyöpöytien integroituminen on erittäin mahdollinen skenaario, merkkejä tästäkin on nähtävissä.

Netti-tv -kaupan tulevaisuutta tutkaillessa on myös oleellista muistaa erottaa kaksi asiaa; mitä ostetaan, ja miten ostetaan.

“TV:stä tuttu” terppikauppa näyttää saavan jalansijaa verkkomainonnan ostamisesta muutenkin kuin netti-tv:n osalta. Jenkeissä Nielsen ja comScore ovat molemmat julkistaneet omat, TV- ja online-kampanjoille yhteiset tunnusluvut toimittavat mittarit ja isot mainostajat kuten Unilever, Kraft ja Johnson & Johnson pakottavat nettimediaostojaan TV:n muottiin. TV:n ja verkon yhdistävää, yhteistä mittausta kaivataan kovasti, ja se on ymmärrettävää. Tarvitaan yksiselitteinen, selkeä mittari, jotta monimediaisten kampanjoiden kokonaistehot saadaan säädettyä optimaaliselle tasolle. Eli, tulevaisuuden tahtotilana näyttää olevan terppi, ja se on myös vahva vastausehdotukseni kysymykseen: “mitä ostetaan?”.

Entäs sitten se toinen kysymys, “Miten ostetaan?” Onko netti-tv:n kohtalona toimittaa ainoastaan yhteismitallisia terppejä kohderyhmään 25-44-vuotiaat yhdessä lineaarisen TV:n kanssa? Vastaus on: Ei. Netti-tv:tä katsotaan verkon yli, useilta päätelaitteilta, vuorokauden eri aikoina ja myös kodin ulkopuolella. Olisi haaskausta jättää hyödyntämättä verkon kohdistusmahdollisuudet netti-tv-mainonnassa, ja olisi myös outoa toteuttaa netti-tv-kampanjoita täysin irrallaan, ilman teknistä linkitystä, muusta verkkomainonnasta. Verkon kautta esitettävä TV mahdollistaa yhden mainostajan haaveen toteuttamisen, audiovisuaalisen kerronnan mahdollistaman vahvan vaikuttamisen kohdistettuna juuri oikealle kohderyhmälle.

Uskon, että kasvava joukko mainostajia hyödyntää jatkossakin netti-tv:tä peiton vahvistajana ja mainosviestin läpimenon tehostajana samanaikaisesti TV-kampanjan kanssa. Mutta kun kampanjan ensimmäisten viikkojen terpit on saatu kasaan, jatkaa mainostaja näkymistään juuri oikean kohderyhmän keskuudessa hyödyntäen esimerkiksi selainkäyttäytymiseen tai muuhun tunnistamiseen perustuvaa kohdistusteknologiaa, ja linkittää verkossa esitettävää bannerimainontaa yhteen netti-tv-mainonnan kanssa.

Niin kuin eräs asiaa pohtinut mediatoimistoammattilainen totesi, netti-tv ei ole TV:tä eikä nettiä, se on netti-tv:tä. Ja olkoon niin, koska jompaan kumpaan koriin pakottaminen rajoittaisi luovuuttamme tämän jo suureksi kasvaneen ja vahvalla kasvukäyrällä jatkavan, katsojien ostokäyttäytymiseen yhä vahvemmin vaikuttavan median hyödyntämisessä.

Parhaat mediaratkaisut rakennetaan perinteisistä raja-aidoista välittämättä. Jatkan mielelläni keskustelua harmaan alueen hyödyntämisestä!

Petri Kokkonen
Head of Online Operations, Sales
Nelonen Media

IABlogin Facebook kommentit

BLOGI
Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023

IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.

lue lisää

18.06.2024

Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023

IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.

lue lisää

10.06.2024

Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 mijoonaa euroa

IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.

lue lisää

23.05.2024

Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.

lue lisää

16.05.2024

Vaikuttajamarkkinoinnin määrä 7 % kasvussa vuonna 2023

IAB Finlandin ja vaikuttajatoimistojen yhteisen selvityksen perusteella vaikuttajamarkkinoinnin kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2023 oli 56,1 miljoonaa euroa. Vuoteen 2022 verrattuna kasvua oli noin 7 %.

lue lisää