Icon
Sisältö on kuningas digitaalisessa mediassakin Uutiset & blogi

Sisältö on kuningas digitaalisessa mediassakin

10.01.2013 | Risto Jäntti

Digitaalinen media muuttuu vauhdilla mediaostamisesta kohderyhmäostamiseen. Monet mediat ovat heränneet tähän ja alkaneet katsomaan tilannettaan uusiksi. Digimediaa ollaankin alettu tehdä vihdoin digitaalisilla työkaluilla ja menetelmillä. Muutos on nostanut esiin monessa paikkaa perusasioiden vuosien laiminlyöntiä, joiden korjaamiseen tarvitaan enemmän kuin vain uusia työkaluja ja metodit kaupanhyllyltä.

Sisältö on kävijälle edelleen tärkein, ja miksi ei olisi. On lukijan/kävijän aliarviointia kuvitella, että he ovat tulleet hyvien mainosten takia sivuille. Ilman mielenkiintoista sisältöä tai arvokasta palvelua verkkovierailijan käynti jää lyhyeen ja todennäköisesti kävijä ei ihan heti palaa. Ilman laadukkaita käyntejä mainosnäytöt jäävät tehottomiksi, koska niille ei altistuta tarpeeksi. Kun mainostulot tämän myötä tippuvat, siirretään mainospaikat pois tieltä ja keskitytään enemmän omien tuotteiden ja palveluiden myyntiin. Tästä tilasta mediat eivät osaa mediamyyntiään enää korjata.

Liikennettä on opittu jo manipuloimaan ja ohjaamaan esimerkiksi uutissuosittelusivuista tai kirjoittamalla seksikkäitä otsikoita, jotka leviävät myös sosiaaliseen mediaan. Onko tämä kuitenkaan sellaista, joka lisää median tuottamaa arvoa, kävijäuskollisuutta ja laadukkaita kokemuksia kävijöille, vai vain hetkellistä liikennettä mediamyynnin tueksi? Sisällön kehittämisen sijaan on päädytty taikatemppuihin tai muuten vaan johonkin muuhun kuten lehtilevikin epätoivoiseen myynninedistämiseen. Lehtitalot ovat pystyneet tarjoamaan lukijoillensa arvokkaita lukukokemuksia printissä, mutta verkossa saattaneet aliarvioida samat lukijat näkyvästi.

Muutokset tämän tapaisessa tilanteessa lähtevät halusta asettaa “digital first” -strategia, tai ainakin osattava perustella, miksi valita jokin muu strategia (voi kertoa myös kirjoittajalle, mikä se olisi). Julkaisijan verkkotekemisen menestys perustuu pitkälti siihen, kuinka hyvin nämä pystyvät tuottamaan kävijöilleen laadukasta ja kiinnostavaa sisältöä tai palvelua. Palvelut ovat oma lukunsa, mutta laadukkaan sisällön tuottaminen kuvittelisi monelle medialle olevan juuri se vahvuus, jolla nämä ovat alun alkaenkin menestyneet. Kun sisältö on kunnossa, lukijat ovat jopa valmiita maksamaan tästä maksumuurien tai applikaatioiden avulla. Mediamyyntiä varten vaaditaan vain halu asettaa mainospaikat tehokkaille paikalle niin, että ne tukeutuvat sisältöön hyvin. Hyvä sisältö auttaa myös profiloimaan sisältöä ja sen lukijoita paremmin, joka edelleen nostaa arvoa mediamyynnille. Hyvä sisältö huomataan ja leviää myös sosiaalisiin kanaviin helpommin. Lisäksi uutissuosittelusivut ovat ilman maksumuureja käytettävissä. Hyvä sisältö ei vain lisää liikennettä, mutta myös kävijäuskollisuutta, jonka johdosta kävijät palaavat sivustolle useamman kerran viikossa.

Perässä hiihtäminen tai verkkomedian vähättely on organisaatioiden sisällä ollut tähän mennessä helppo hyväksyä, ainakin toistaiseksi, kun rahaa on edelleen tullut perinteiseltä puolelta enemmän. Digitaalinen media on kuitenkin kehittynyt paljon ja sitä pystytään tekemään digitaalisen median ehdoin kopioimatta tapoja suoraan vain printin tai tv:n puolelta. Teknologiset valinnat eivät ole tuoneet pitkäaikaista kilpailuetua, mutta kehittyneet verkkomediakonseptit kylläkin. Aika muutokselle on nyt! Muut mediat, kuten printti, menettää joka kuukausi otettaan ja jos muuta korvaavaa liiketoimintaa ei näissä organisaatioissa synny, saattaa myynti tippua puoleen jo kolmessa-neljässä vuodessa. Digitaalista menestysmallia on edelleen vaikea rakentaa, mutta unohtamalla digitaalinen sisältö kokonaan, ajetaan päin seinää ja kovaa.

Onnistumisiakin on paljon ja allekirjoittanut toivookin, että näitä nähtäisiin rohkeasti IAB mainonnanryhmässä enemmän. Olethan yhteydessä, jos sinulla on näistä kerrottavaa tai haluat kuulla enemmän!

Valoa ja energiaa vuoteen 2013

-Risto

IABlogin Facebook kommentit

BLOGI
Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023

IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.

lue lisää

18.06.2024

Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023

IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.

lue lisää

10.06.2024

Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 mijoonaa euroa

IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.

lue lisää

23.05.2024

Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.

lue lisää

16.05.2024

Vaikuttajamarkkinoinnin määrä 7 % kasvussa vuonna 2023

IAB Finlandin ja vaikuttajatoimistojen yhteisen selvityksen perusteella vaikuttajamarkkinoinnin kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2023 oli 56,1 miljoonaa euroa. Vuoteen 2022 verrattuna kasvua oli noin 7 %.

lue lisää